Divaani uusi elämä

Sohvan ja Schelley-nojatuolin ostamisen jälkeen olohuoneesta tuntui vielä puuttuvan istumapaikkoja. Itse mietin kevyttä ja siroa 2-istuttavaa kangassohvaa, mies halusi mukavan lukunurkan ja ehdotti divaania.

Surffailin tuntitolkulla tori.fi:ssä ja muualla etsimässä oikeanlaista divaania ja olin mm. erittäin vähällä ostaa yhden mustan nahkadivaanin 250€:lla. Jotenkin musta tuntui kuitenkin niin jyrkältä valkoisten nahkakalusteidemme rinnalla, että päätin jatkaa kangasdivaanin etsintää. Joskus alkukesästä löysin torista kankaattoman divaaninrungon, mutta jostain syystä en siitä heti innostunut. Kun runko oli vielä kesälomareissun jälkeen myynnissä, alkoi mielessä kypsyä ajatus. Niin, ehkä sittenkin.

Divaanin hakureissu on jo tarina itsessään. Omakotitalo, mistä tuon hain, sijaitsi vähän syrjemmällä ja kun odottelin pihassa myyjän saapumista, tepasteli ensin vastaan kanalauma kukkoineen. Hetken päästä vapaana ollut lammas tuli ihmettelemään vierasta ihmistä ja ei aikaakaan kun nurkan takaa kurkisti myös vuohi. Pieni maatilanemäntä sisälläni oli ihan tohkeissaan ja en voinut lakata hymyilemästä ja ihailemasta tätä pientä seurakuntaa.

Divaanin sijoittelua ja väriä piti hetken aikaa makustella, mutta lopputulos on mielestäni erittäin onnistunut. Olohuoneessa on nyt neutraalia valkoista ja harmaata ja väriläiskinä herkullista vihreää ja violettia. Divaanin runko maksoi vain 20€ ja uuden kankaan kanssa kokonaishinnaksi tuli n.80€. Ostin kangasta vahingossa n. metrin liikaa, mutta siitäpä saakin kivasti vielä divaaniin niskatyynyn ja sohvalle pari koristetyynyä.

Syksy tuli keittiöön

Sopivien valaisinten löytäminen on ollut minulle aina ihan äärimmäisen vaikeaa! Nyt kuitenkin osui nappiin kun lukuisten valaisinosastokierrosten jälkeen mies iski silmänsä tähän yksilöön. Olihan sillä hintaa vähän enemmän kuin toivoin, mutta nyt valinta tuntuu oikealta. Tuo harmaa lasikupu sopii hyvin rosterisiin kodinkoneisiin ja metallisiin vetimiin (jotka eivät kyllä tässä näy) ja neljä lamppua tuovat riittävästi valoa pimeneviin syysiltoihin.

Pimeiden iltojen vastineeksi, arkiromantiikkaan, asennutimme keittiöön vielä himmentimen ja nyt valotehoa saa säädettyä portaattomasti. Olen niin onnellinen!

Näin sadonkorjuuaikaan en voinut vastustaa kiusausta napsia juoksulenkillä pellonlaidasta muutamia vehnäntähkiä. Toivottavasti pellon omistaja ei pahastu, vaikka kävin näitä rikkaruohojen seasta napsimassa. Ne vain ovat niin kauniita.

Vähän erilaista tapetointia

Taisi olla ilmaisjakelulehti Suomela, missä näin kangastapettia käsittelevän jutun ensimmäistä kertaa ja ihastun ajatukseen heti. Ensimmäisen mieleen tuli portaiden käsittely ja seuraavaksi kotiteatterihuoneen takaseinä.

Muutama viikko sitten löysimme viimein aikaa piipahtaa SBL:n uudessa myymälässä Vantaalla ja saimme tilattua ainekset molempiin kohteisiin. Kotiteatterin tehosteseinäksi valitsimme vähän kimaltelevan valko-vaaleanharmaan tapetin ja portaisiin vaalean beigen, jotta se sointuisi valkolakattuun parkettiin.

Tällä viikolla pääsimme viimein tositoimiin kun haimme tiistaina kaikki tarvikkeet. Koska massan piti antaa tekeytyä vähintään 8h, sekoitimme sen heti aamutuimaan ja ryhdyimme levityspuuhiin heti työpäivän jälkeen.

Tapettiaineksesta ja vedestä muodostuu hauskantuntuinen massa

Massan levittäminen ja tasaisen kerroksen saaminen oli yllättävän hankalaa ja pääsin vasta seinän puolessa välissä jyvälle, miten homma kannattaa tehdä. Alla olevan kuvan ottovaiheessa massa oli juuri loppunut kesken ja ihmettelimme, että mitäs nyt. Onneksi kangastapetin työstö- ja kuivumisaika on erittäin pitkä, joten rupesimme vain kaapimaan valmiista seinästä massaa ja siirtämään keskeneräiselle alueelle. Alkuvaiheessa tuli nimittäin levitettyä massaa vähän runsaammin, joten saatoimme huoletta kaapia sieltä pois ja tasoittaa vain tekemämme reiät ympärillä olevalla, paksummin levitetyllä, massalla.

Eihän tämä nyt ihan kaikkien taiteen sääntöjen (ja ohjeiden) mukaan mennyt, mutta hyvä siitä tuli :). Kaikissa näissä kuvissa massa on vielä märkää, joten väri on huomattavasti tummempi, kuin mitä lopputuloksen pitäisi olla. Jäämme innolla odottamaan miltä kuivunut seinä näyttää.