Johtotehtävissä, vol. 1

Sain blogin vierailevaksi tähdeksi rakkaan aviomieheni, jolla oli suuri tarve avautua uuden kotimme johtotehtävistä. Vauhtiin päästyään tekstiä syntyi niin paljon, että luvassa on moniosainen jatkokertomus, jonka ensimmäisestä osasta pääsette nauttimaan alla.

Johtotehtäviä

Kodin remontoimiseen liittyy paljon sellaistakin, mitä ei paljaalla silmällä näe. Osa töistä on enemmän tai vähemmän välttämättömiä, mutta itse asiassa suuri osa on enemmänkin itsensä toteuttamista. Tänään keskitymme tähän puoleen.

Keskusteluissa jumalattareni kanssa oli tullut selväksi, että olohuoneessa majailleet jättimäiset mustat, kukankastelusta siipeensä ottaneet Chorus M2 -kaiuttimet, Ikean tv-taso, Playstation 3, viritin, kolme muovipussillista cd-levyjä, dvd-levyjä, tarpeellisia johtoja sekä liittimiä ja muuta tilpehööriä sai mennä. Tämä oli selvästi visuaalinen eikä funktionaalinen valinta, sillä onhan tv huomattavasti helpompi laskea tv-tasolle kuin pultata seinään. Vaikka saatan joskus olla painotuksista eri mieltä, tässä olin yhtä mieltä päättävien tahojen kanssa, ja toimeen tartuttiin heti muutaman kuukauden jahkailun jälkeen.

Näyttävä kokoonpano, jossa isännän ja emännän vanhat pylväskaiuttimet,
vanha ja uusi vahvistin sekä yksi pari uusia (käytettyjä) genelecejä.

Ensimmäisenä vaiheena tämän kaltaisessa hankkeessa ei tietenkään ole suunnittelu tai tarvekartoitus, vaan infrastruktuurin rakentaminen. Infrastruktuurin tulee olla paitsi suuruudenhullusti ylimitoitettu ja työläs rakentaa, myös jonkun pihiyteen liittyvän yksityiskohdan takia riittämätön. Molempiin ideaaleihin päästiin.

Lähtökohdat - joita ei haluttu taikka voitu muuttaa - olivat, että internet-yhteys (adsl/wifi-reititin) ja työasemamallinen laite, jolla teen töitä ja selaan nettiä sijaitsevat ylimmän kerroksen työhuoneessa. Mediahuone, jonne kaikki viritin- ja mediavempeleet haluttiin kärrätä, sijaitsi kellarissa. Kellarissa wifin kantama oli metallisten välipohjarakenteiden takia kehno. Olohuoneeseenkin oli tarkoitus laittaa tv - wifi-reitittimestä kauimmaiseen seinään. Wifi on muutenkin havaittu turhauttavan epäluotettavaksi noin yleensä, eikä kaikissa laitteissa edes ollut wifi-valmiutta, joten päätelmä oli selvä. On vedettävä ethernet-kaapelit.

Naapurimme oli kuuleman mukaan vetänyt johdon ensin suoraan ylös ullakkotilaan ja sieltä putkikoteloinnissa näppärästi alas kellariin. Niinpä kömmin pienestä kattoluukusta ullakolle. Vältellessäni törröttäviä ruosteisia nauloja hiirenpaskaisen eristevillan alla, suunnitelma alkoi epäilyttää. Puolen metrin villakerroksen alta olisi äärimmäisen viheliäistä etsiä niin ylöstyönnettävää kaapelia kuin alas vievää koteloakaan. Näin jo siksikin, että oikeaa paikkaa oli hyvin hankala määrittää minkään tarkkojen maanmerkkien puuttuessa. Päätin siis viedä kaapeloinnit helposti sisäkautta.

-Sherlock Cables-